Kritiikkinärkästys

Olen parastaikaa melkoisessa väsymyksen tilassa paitsi töiden, myös Pasi Ilmari Jääskeläisen Sielut kulkevat sateessa -teoksen vuoksi, sillä luen sitä öisin. Kirja on vielä kesken, joten tarkoituksena olisi kirjoittaa siitä enempi, kunhan saan sen luettua ja työkiireet hellittävät (toivottavasti joulukuussa).

Tähänastisen lukukokemuksen perusteella kuitenkin ihmettelin HS:n aamuista kritiikkiä. Miten joku voi lukea samaa kirjaa noin nuivin mielin? Kirja on varsin outo, mutta outoudessaan myös riemastuttava. Eikö vastikään kaipailtu jotakin uutta kotimaiselle kaunokirjallisuuskentälle? Jos joku sitä tarjoilee, ei kelpaa.

HS:n Karilan mukaan päähenkilöt eivät ole kiinnostavia; johtuneeko siitä, että yksi on keski-ikäinen naispuolinen sairaanhoitaja, toinen ranskalainen, kolmas taas sairas pikkupoika, joihin mieskriitikon on vaikea löytää samaistumispintaa? Mene tiedä, mutta minusta kaikki henkilöt; heidän ajatuksensa, toimintansa ja suhteensa ovat harvinaisen kiinnostavia.

Mutta palaan vielä tähän(kin). Tuenilmaus siis Jääskeläisen hienolle kirjalle! Jyväskylän Suomalaisessa kirjakaupassa se oli sentään nostettu päästandiin - hyvä juttu, kun kirjailija on paikallisia. Välillä tuntuu, että "omat" kirjailijat jäävät ihan turhaan piiloon. Paikallisuus on kuitenkin kovasti pinnalla ainakin Euroopassa. Esimerkiksi Saksassa julkaistaan runsaasti alueellisia dekkareita.

Jääskeläisen kirjalla ei ole kuitenkaan mitään tekemistä Jyväskylän kanssa (ainakaan kirjan loppupuoleen mennessä ei ole ollut), mutta haitanneeko tuo mitään, jos kirjailijaa nostettaisiin kotikaupungissaan hieman enemmän? Luulen, että se olisi monelle potentiaaliselle lukijalle sitä lisäarvoa, mikä ehkä saisi ostamaan tai ainakin lukemaan kirjan.

Mutta Sielut kulkevat sateessa edelleen vääjäämättä, kunnes tarina jotenkin päättyy. Ulkona sataa onneksi lunta, siellä nuo kulkemaan tuomitut raukat eivät viihtyisi. Itse tein valkeassa metsässä pitkän lenkin koiran kanssa, kiipeilin Sarvivuoren maastoissa ja ihailin viime vuosisadan alun kauniita taloja "vuoren" juurella. Mutta nyt keskiaikaisen maustekaupan ja apteekkarien kimppuun.