"The role of the artist is to make revolution irresistable." Trastevere, Rooma 2013.

lauantai 31. elokuuta 2013

Arne Nevanlinna: Marie


Kesä meni. Paljolti mökillä yhteyksien ulottumattomissa, mutta sitäkin enemmän kirjojen äärellä. On siis aika purkaa sumaa…
Vielä yksi kirja vanhenevasta naisesta, mutta ei mikä tahansa kirja, eikä mikä tahansa nainen. Kysymyksessä on arkkitehti Arne Nevanlinnan 85-vuotiaana kirjoittama esikoisromaani Marie, josta olen kuullut pelkkää hyvää.
Täytyy myöntää, että joitakin ennakkoluuloja oli. Pohdin, kuinka kirjoittaa vanhuudesta kiinnostavasti, kirja kun ei kerro mistään aktiivisesta kolmannesta iästä, vaan 100-vuotiaasta laitoshoidokista. Toiseksi mietin, miten mies voi eläytyä vanhan, kuolevan naisen nahkoihin. Molemmat huolet osoittautuivat turhiksi.
Nevanlinnan huonoa tuuria oli se, että se ilmestyi samana vuonna Sofi Oksasen Puhdistuksen kanssa ja kisasi tämän kanssa muun muassa Finlandia-palkinnosta. Puhdistus on hieno kirja, mutta veikkaan, että aiheena miehitetty Neuvosto-Viro on suomalaisille ranskalais-suomenruotsalaista kulttuuria läheisempi ja siten alttiimpi keskustelulle.
Kirjoissa on yhtäläisyyksiä: vahvat naispäähenkilöt, eurooppalaisen 1900-luvun historian mielettömyys, vallan ja valtasuhteiden tarkastelu niin valtion kuin pienempien yhteisöjen (kulttuuriset vähemmistöt, kaupungit, kylät, suvut, perheet) sekä muistojen pintaan pulpahtaminen. Mitä muistaa, kun on vanha? Mitä haluaa muistaa ja millä lopulta on merkitystä?  Ja toisaalta kaikki ne pienet, pintapuolisesti merkityksettömiltä vaikuttavat asiat, jotka tekevät menneisyydestä eletynmakuisen.
Erityisen hykerryttävää on Nevanlinnan kuvaaman sivistyneistön perhe- ja seuraelämä. Sekä ranskalaisen että suomenruotsalaisen ylemmän keskiluokan sosiaaliset paineet ja tunne-elämän patoumat esitetään ulkokohtaisten tapojen pakonomaisena korostamisena ja ihmissuhteiden tyhjyytenä. Marien järjestämä venäläisteemainen illallinen on suorastaan hulvaton, teatterinomainen kohtaus. Kaiken yllä häälyy ulkopuolisuuden tunne: ranskalaisena niin saksalaisten Elsassissa kuin suomenruotsalaisessa yhteisössä Suomessa.
Virkistävää myös lukea Elsassista ja Strassburgista, nykymenossa kun melkein unohtuu, etteivät ne ole olleet aina Alsace ja Strasbourg.

 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti